Arvot merkityksellisen elämän tiennäyttäjinä

Olen viime aikoina pyöritellyt päässäni hyvin monenlaisia isoja aiheita. Kuten esimerkiksi sijoittamista, terveyttä, suhdettani luontoon ja elämäntapani ekologisuutta…

Olen sivunnut arvojen kartoittamista useaan otteeseen myös tässä blogissa, mutta en toistaiseksi ole mennyt aiheeseen kovin syvälle.

Tässä postauksessa haluankin valottaa sitä, mitkä ovat yleisimmät sudenkuopat, joita arvojen kartoittamisessa voi tulla vastaan. Mikä tärkeintä, yritän myös miettiä, kuinka näistä ongelmista voi päästä eteenpäin.

Postauksen lopusta löydät lisäksi kaksi ladattavaa harjoitusta, joilla omassa arvopohdinnassa voi päästä alkuun!

Mitä arvot ovat?

Arvot tarkoittavat lyhyesti toiminnan haluttua suuntaa. Ne tarkoittavat sitä, mikä on kullekin meistä merkityksellistä. Minulle tärkeitä arvoja, jotka ohjaavat valintojani, ovat esimerkiksi eläinten oikeudet ja ympäristön hyvinvointi sekä avoimuus erilaisille ajatuksille, ideoille, kokemuksille ja näkökulmille.

Arvot on heti alkuun hyvä erottaa tavoitteista. Tavoitteet ovat konkreettisia: kun tavoitteen on saavuttanut, sen voi ruksia yli tehtävälistalta. Ihannetapauksessa tavoitteet, joita asetamme itsellemme, vievät kohti arvojen mukaista elämää.

Mutta arvoa itsessään ei ole koskaan mahdollista ”ruksia tehtävälistalta”. Ei ole sellaista tekoa, jonka jälkeen voisin huokaista helpotuksesta ja todeta: nyt olen tehnyt kaiken voitavani ympäristön eteen, nyt ei tarvitse enää huhkia.

(Arvoni voivat toki muuttua elämän varrella, jolloin en enää näe johonkin arvoon panostamista yhtä tärkeänä kuin ennen. Mutta tämä on kokonaan toinen asia, johon palaan vähän myöhemmin.)

Toinen arvoja kuvaava piirre on, että samaa arvoa on mahdollista toteuttaa useilla erilaisilla keinoilla. Tämä tuo elämään myös joustavuutta. Ei ole yhtä ja jokaiselle sopivaa tapaa tavoitella ekologisempaa elämäntapaa, toteuttaa luovuutta tai auttaa ihmisiä.

Ihmiset eivät aina ponnista samoista lähtökohdista. Esimerkiksi oma jaksaminen ja taloudelliset resurssit voivat vaikuttaa siihen, miten suuria askelia arvojen suuntaan on tällä hetkellä mahdollista ottaa.

Arvoja kohti suuntaaminen on mahdollista, vaikka joskus vain etenan nopeudella.

Ongelma 1: Arvojen pohtiminen ahdistaa tai tuntuu kuormittavalta

”Arvo” tuntuu suurelta sanalta, mutta arvoissa ei ole kyse vain suurista ja harvoin kohdatuista elämänvalinnoista. Sen sijaan arvoihin perustuvia päätöksiä tulee vastaan lähes päivittäin. Mitä priorisoin tai jätän tekemättä? Mitä ostan tai jätän kaupan hyllyyn? Kohtaanko hankalat tunteet ja ajatukset vai välttelenkö niitä?

Joskus arvojen käsittelemiseen liittyvät negatiiviset tunteet saattavat saada kokonaan välttelemään niiden miettimistä. Pitkällä aikavälillä tästä kuitenkin voi seurata vaikeuksia. Mitä hämärämmäksi omat arvot ovat jääneet, sitä vaikeampaa on tehdä omaa elämää ja tulevaisuutta koskevia päätöksiä tietoisesti. Ajelehtimaan antautuminen voi joskus tuntua hyvältä ratkaisulta, mutta silloin ei myöskään ole mitään takeita siitä, että päätyy toivottuun suuntaan.

On kuitenkin aivan normaalia, että omien arvojen pohtiminen voi kuormittaa, stressata tai aiheuttaa ahdistusta. Etenkin silloin, kun niiden pohjalta täytyisi tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämään pidempikestoisesti: vuosia tai vuosikymmeniä.

Eräitä tavallisimpia negatiivisia tunteita, joita arvojen pohtiminen nostaa esiin, ovat syyllisyys ja katumus.

Menneen minänsä syyttäminen nykyisistä ongelmista on normaalia – aivomme tekevät niin suorastaan automaattisesti.

On aina helppoa olla jälkiviisas. Menneellä minällämme ei kuitenkaan ollut hallussaan yhtä tarkkaa tietoa siitä, mihin omat valinnat – tai valitsematta jättäminen – johtavat. Mennyt minäni ei välttämättä edes jakanut samoja arvoja nykyisen minäni kanssa, eikä ehkä tavoitellut ollenkaan samoja asioita.

Myös hyvin nuorena voi olla vaikea tietää täsmälleen, mitä tulevaisuudessa haluaa tai miten kannattaisi toimia. Otsalohkomme – toiminnanohjausta säätelevä alue, eräänlainen aivojen ohjaamo – kehittyy sekin kunnolla vasta noin 25 vuoden ikään mennessä.

Kokemukset paitsi tuovat uutta tietoa ja taitoa elämästä, niin myös muuttavat ja kirkastavat arvojamme – jopa persoonallisuuttamme.

Haastavat tunteet arvojen pohtimisen yhteydessä ovat ennen kaikkea merkki siitä, että olen nyt tärkeiden asioiden äärellä. Niitä ei tarvitse pelästyä. Joskus erityisen vaikealta tuntuvat ajatukset on kuitenkin helpompaa kohdata toisen ihmisen kanssa tai esimerkiksi kirjoittamalla.

Myös rajatun ajan varaaminen kalenterista arvojen kartoittamiselle voi olla hyvä idea. Kun asialle on varannut etukäteen aikaa, sitä ei yhtä helposti tule välteltyä. Toisaalta asiaa ei myöskään tarvitse pyöritellä mielessä jatkuvasti, jos sille on olemassa aikansa ja paikkansa.

Ongelma 2: En tiedä, mitä haluan!

Joskus arvojen kartoittamisen esteenä voi olla, että pää lyö aiheen edessä yksinkertaisesti tyhjää.

Ongelma ei välttämättä ole arvojen epäselvyys vaan se, ettei niitä vain osaa nimetä. Erilaiset valmiit listat voivat auttaa hahmottamaan, minkälaisia arvoja muilla ihmisillä on. Joskus tämä on hyvä keino päästä alkuun. Yhden tällaisen valmiin listan löydät tämän postauksen lopusta ladattavasta harjoituksesta.

Mutta toisinaan arvojen tunnistaminen tuntuu oikeasti mahdottomalta tehtävältä.

Syitä voi olla monia: ehkä minulla ei vielä ole tarpeeksi kokemusta ja tietoa, jotta tietäisin, mihin haluan sitoutua pitkällä aikavälillä. Ehkä vaihtoehtojen määrä tuntuu hieman lamaannuttavalta. Ehkä uupumus tai masennus sumentaa näkymääni niin, etten enää tunnista itselleni merkityksellisiä asioita. Näin on käynyt minullekin elämäntilanteessa, johon on liittynyt väsymystä ja terveyshuolia.

Ongelmaa onkin heti alkuun syytä rajata hieman. Kun sanoo, ettei tiedä, mitä haluaa, tarkoittaako sillä…

  • ettei tiedä, mitä haluaa juuri nyt
  • ettei tiedä, mitä haluaa tällä viikolla
  • ettei tiedä, mitä haluaa kahden kuukauden kuluessa
  • ettei tiedä, mitä haluaa viidessä vuodessa
  • ettei tiedä, mitä haluaa saavuttaa elämässään

Jos itselle merkityksellisen elämän hahmottaminen pitkällä aikavälillä (mitä haluan saavuttaa elämässäni) tuntuu liian hankalalta, voi tässä vaiheessa olla viisasta rajata pohdintaansa hieman lyhyemmälle aikajänteelle (kahden kuukauden kuluessa, viidessä vuodessa tms.).

Kaukaisen tulevaisuuden pohtimisessa on lisäksi tärkeää pitää mielessä, ettei arvopohdinnan tarkoitus ole tehdä ennustuksia. Koskaan ei voi varmasti tietää ennalta, mitä haluaa viiden vuoden kuluttua tai 79-vuotiaana.

Arvopohdinnan tarkoitus on asettaa suunta, jota kohti nykyinen minäni lähtee tarpomaan. On kuitenkin monia syitä, miksi en lopulta välttämättä päädy sinne päinkään. Arvoni saattavat muuttua matkan varrella. Myös odottamattomat, itsestäni riippumattomat syyt saattavat viedä minua ainakin hetkellisesti pois päin arvoistani.

Tässä mielessä elämässä vallitsee aina myös epävarmuutta. En voi koskaan tietää varmasti, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Voin vaikuttaa omaan toimintaani ainoastaan tässä hetkessä – ja toiminnalla on hyvä olla suunta. Sen muuttaminen myöhemmin on kuitenkin täysin hyväksyttävää.

Ongelma 3: En uskalla tehdä arvojen mukaisia päätöksiä

Arvojen tunnistaminen on vasta ensimmäinen askel matkalla kohti merkityksellistä elämää. Seuraava askel on arvoihin sitoutuminen, mikä tarkoittaa tekemällä omien arvojensa mukaisia tekoja.

Sosiaalinen media, aikakauslehdet ja self-help -kirjallisuus voivat saada arvojen mukaisten päätösten tekemisen tuntumaan vaikeammalta kuin se onkaan. Saattaa tuntua siltä, että omia arvoja seuratakseen on pakko tehdä jonkinlainen suuri hyppäys – on loikattava oravanpyörästä, aloitettava zero waste -elämäntapa tai kouluttauduttava kirurgiksi.

On totta, että toisinaan arvojen toteuttaminen vaatii (joskus isojakin) päätöksiä. Jos esimerkiksi omassa nykyisessä työssään ei kunnolla pysty toteuttamaan arvojaan, voi jossain kohtaa tulla ajankohtaiseksi miettiä työpaikan vaihtamista. Toisaalta ratkaisuna voi olla myös nykyisen työn muokkaaminen niin, että se vastaa paremmin omia arvoja. Tai ehkä juuri näitä arvoja toteuttaa mieluummin työn ulkopuolella.

Kun kyse on arvoista, ongelmiin on harvoin vain yhtä oikeaa ratkaisua. Toisaalta ongelmiin harvemmin löytyy myöskään täydellistä ratkaisua.

Päätösten tekemiseen voi liittyä myös ristiriitoja eri arvojemme välillä. Monesti aika tekeekin ratkaisut puolestamme sillä aikaa, kun toivomme täydellistä vaihtoehtoa ja sitä, ettei päätöksen tekeminen tuota lainkaan negatiivisia tunteita. Myös päättämättä jättäminen on kuitenkin päätös, ja tällaiset päätökset vievät vain ani harvoin kohti arvojen mukaista elämää.

Suurimmaksi osaksi arvojen toteuttamisessa on kuitenkin kysymys pienistä, arkisista teoista. Lähdenkö kävelylle lähimetsään, ostanko kaupasta kausivihanneksia, lueko kirjan minua kiinnostavasta aiheesta? Nämä pienet, toistuvat teot vievät kohti merkityksellistä elämää, vaikka joskus hitaammin kuin haluaisimme.

Joskus arvoja täytyy myös asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämä voi tuntua hankalalta, koska kaikki arvot ovat lähtökohtaisesti tärkeitä. Voi myös tuntua pahalta ajatella, että haluan nyt panostaa itseeni enemmän kuin muihin ihmisiin, jos normaalisti asettaa toiset aina edelle. Aikaa ja voimavaroja on kuitenkin vain rajallisesti, joten kaikkeen ei välttämättä pysty panostamaan yhtä paljon kaiken aikaa.

Jos taas uskallus tulee arvojen mukaisen elämän tielle, liikkeelle voi kokeilla lähteä asteittain. Esimerkiksi assertiivisuutta eli jämäkkyyttä (jos se omiin arvoihin kuuluu) voi harjoitella ensin helpommissa tilanteissa ja siirtyä sitten taitojen harjaantuessa hiljalleen kohti isompia haasteita.

Lopuksi

Tämä ei suinkaan ollut mikään kaiken kattava postauks arvoista, vaan lähinnä pinnallinen silmäys tavallisimpiin arvopohdinnan ongelmiin. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi The Happiness Trap -kirjastaan tunnetun Russ Harrisin blogista täältä.

Pieni arvojeni mukainen teko, jota itse ajattelin tässä blogissa toteuttaa, on muuten itse otettujen kuvien käyttäminen kuvapankkikuvien sijaan tästä postauksesta alkaen. 🙂

Lupasin myös kaksi harjoitusta, joiden avulla omien arvojen kartoittamisen tiellä voi päästä alkuun. Voit ladata ne pdf-muodossa tästä alta. Kerrothan kommenteissa, oliko niistä sinulle hyötyä!

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s