Minulla ei koskaan ole ollut vain yhtä unelma-alaa. Kiinnostuksia sen sijaan riittää joka sormelle. Keksinkin melkein joka viikko uuden työn, jossa voisin ”jossakin toisessa elämässä” työskennellä.

Useimmiten nämä ”toisen elämän työni” unohtuvat nopeasti. Joskus jokin ajatus on kuitenkin jäänyt kolkuttamaan niin pitkäksi aikaa, että olen lopulta päättänyt tehdä asialle jotakin.

Eräs nuoruuden unelma-ala ei jättänyt rauhaan, ennen kuin opiskelin siitä perusopinnot avoimessa.

Toinen ala puolestaan pongahtaa mieleeni säännöllisesti aika-ajoin hiukan kuin jonkinlainen ärsyttävä pop-up -ikkuna, jota ei saa estettyä. Olen mennyt jopa niin pitkälle, että otin selvää tämän alan suomessa tarjottavista maisteriohjelmista ja tein jonkin verran siihen liittyviä opintoja vapaa-ajalla.

Kurssien sisällöt olivat hyvin käytännönläheisiä ja kiinnostavia. Lopulta kuitenkin päätin, että pystyn soveltamaan niiden antia myös muuten kuin hakeutumalla alalle.

Alanvaihtoon liittyvät pohdinnat voivat, kuten minulla, kummuta lukuisista kiinnostuksista. Taustalla ei välttämättä ole kokemusta, että olisi väärällä alalla. Saattaa vain olla sellainen tunne, että maailma on niin täynnä kiinnostavia vaihtoehtoja, ettei niistä oikein osaa valita. Joskus ne on mahdollista yhdistää omassa työssä, joskus osa niistä taas on parempi jättää harrastuksiksi.

Toisaalta alanvaihto voi tulla pohdittavaksi myös silloin, kun nykyinen ala tuntuu itselle epäsopivalta. Silloin saattaa myös tuntua, että ratkaisuja pitäisi tehdä nopeasti, jotta elämää ei tule hukattua väärien asioiden parissa.

Paine nopeiden päätösten tekemiseen voi kuitenkin sumentaa omaa ajattelua, ja ratkaisu saattaa jäädä roikkumaan pitkäksi aikaa – vuosiksi tai vuosikymmeniksi.

Joskus alanvaihtamiseen ajaa pakko. Oma ala ei ehkä työllistä tai sillä ei pysty enää työskentelemään. Esimerkiksi huippu-urheilijan täytyy lähteä etsimään uutta suuntaa kilpauran jälkeen tai maanviljelijän etsiä uusi ammatti, kun sukutilan pitäminen ei enää kannata taloudellisesti. Etenkin tällaisiin pakon edessä tapahtuviin alanvaihtotilanteisiin voi liittyä paljon ristiriitaisia tunteita ja perustavanlaatuista oman identiteetin pohdintaa.

Riippumatta siitä, mistä alanvaihtoajatukset kumpuavat, on kyse silti aina suuresta elämänmuutoksesta. Päätöksiä ei kannata siis tehdä hätiköiden, mutta ei myöskään venyttää niitä loputtomasti. Myös ajelehtiminen – siis päättämättä jättäminen – on päätös. Tämä ei tarkoita, että pohdinnan lopputulos olisi aina muutos. Joskus pohdinta voi myös osoittaa, että nykytilanne on sittenkin ok tai tarvetta on vain pienille muutoksille.

Jos taas suurille muutoksille huomaa olevan tarvetta, on sitäkin tärkeämpää tunnistaa, mistä tarve vaihtaa elämän suuntaa kumpuaa, jotta kykenee tekemään tietoisia päätöksiä jatkosta.

1. Tutki arvojasi

Itselle merkityksellisen työn tekemisellä on monia myönteisiä puolia. Merkityksellisiä asioita kutsutaan myös arvoiksi.

Ammatinvalintapsykologi ja psykoterapeutti Marjatta Mulari kiteyttää kirjassaan Tietoisen ammatinvalinnan opas näin:

”Ihminen kokee työnsä mielekkäänä ja viihtyy parhaiten sellaisella alalla tai sellaisessa tehtävässä tai työpaikassa, missä hän voi toteuttaa keskeisimpiä arvojaan. Jos oma arvotausta on kovin hämärä ja selkiintymätön, se saattaa tuoda ammatinvalintaan epävarmuutta, eikä tehty ratkaisu välttämättä ole yksilön kannalta se onnistunein.”

Mitä arvot sitten oikeastaan ovat? Arvoja on ehkä helpointa lähestyä esimerkin avulla. Yhdelle työtä tekevälle aikuiselle esimerkiksi perhearvot voivat olla erityisen tärkeitä. Hän saattaa pohtia alanvaihtoa, koska nykyinen ala ei mahdollista itselle tärkeiden perhearvojen toteuttamista.

Perhettä arvona voi toisaalta toteuttaa hyvinkin monella tavalla. Toiselle se tarkoittaa suuren perheen perustamista ja työtä, jossa on joustavuutta ja aikaa perheelle. Toisaalta myös ihminen, jolla ei ole omaa perhettä, voi arvostaa perhettä ja toteuttaa perhearvoa esimerkiksi työskentelemällä perheiden parissa.

Tutkimusten mukaan on kuitenkin olemassa kahdenlaista intohimoa: tasapainoista ja pakkomielteistä. Juuri tasapainoinen intohimo on yhteydessä itselle merkityksellisen työn positiivisiin vaikutuksiin. Pakkomielteinen suhde työhön sen sijaan kuormittaa. Silloin myös oma arvokkuus mitataan työssä suoriutumisen kautta.

Arvot eivät ole tekoja, vaan horisontti, jota kohti tässä hetkessä tehdyt teot ja päätökset vievät. Kukaan ei voi koskaan saavuttaa arvoaan sataprosenttisesti – ei esimerkiksi kokea sellaista täydellistä perheonnea, jonka jälkeen arvo olisi ikään kuin taputeltu ja olisimme valmiita siirtymään seuraavaan.

Kokemukseni mukaan arvotyöskentely päin vastoin auttaa asettamaan asioita mittasuhteisiin ja hyväksymään sen tosiasian, ettei kukaan meistä ole koskaan valmis.

Arvot voivat toki muuttua. Esimerkiksi elämänkokemuksen tai kriisien myötä niiden tärkeysjärjestys usein vaihtuu.

Omien arvojen tunnistamista hankaloittaa joskus niiden mittaluokka. Arvot ovat niin suuria ja abstrakteja asioita, että joskus hankalassa elämäntilanteessa niiden pohtiminen voi tuntua jopa hiukan pelottavalta. Voi tuntua helpommalta tapittaa vain sitä, mikä on suoraan nenän edessä.

Arvoja pohtimalla voi kuitenkin saada paremman käsityksen siitä, mikä tarkalleen ottaen nykyisessä työssä tai opiskelualassa ei tyydytä. Arvojen pohdinnassa pääsee alkuun esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilta tai tämän mielestäni todella oivaltavan ja sympaattisen arvokoneen avulla.

Arvoille ovat läheistä sukua myös vahvuudet, joista olen kirjoittanut lisää toisessa postauksessa: Oma juttu hukassa? Vahvuuksiin tutustuminen voi auttaa oikealle uralle

2. Keskustele

Vaikka itsetutkiskelu on tärkeää, ei alanvaihtoajatuksia pidemmän päälle kannata jäädä pohdiskelemaan vain oman päänsä sisällä.

Läheisten ihmisten puoleen kääntyminen on usein luonnollinen ensimmäinen askel. Sosiaalisen tuen lisäksi lähipiiriltä voi saada myös hyödyllisiä näkökulmia, sillä he tuntevat sinut ja ovat mahdollisesti seuranneet tilannettasi jo pidempään. Tuttuus voi tosin myös rajoittaa näköalaa, eikä lähipiirin ihmisillä voi olettaa kovin kattavia tietoja esimerkiksi erilaisista koulutusvaihtoehdoista.

Aikuisen elämässä on usein muitakin sidonnaisuuksia, joten päätöstä alanvaihdosta ei välttämättä pysty tekemään tyhjiössä. Esimerkiksi perheellisen opiskelupäätökset vaikuttavat koko perheen talouteen, joten niistä täytyy yleensä sopia jossain määrin yhdessä.

Lähipiirin lisäksi on usein hyödyllistä tukeutua myös ammattilaisen kuten te-toimiston psykologin tai oppilaitoksen opinto-ohjaajan palveluihin.

Ammattilaisen kanssa keskusteleminen voi tuoda alapohdintoihin myös tilanteen ulkopuolista näkökulmaa. Ammattilainen osaa kysyä sellaisia kysymyksiä, jotka itselle tai lähipiirille eivät ehkä tulisi ensimmäisenä mieleen. Hän tuntee myös konkreettiset vaihtoehdot, kuinka edetä eri tilanteissa. Te-toimiston psykologin palvelut ovat maksuttomia.

Joskus myös kirjallisuudesta voi olla apua, mutta se ei kokonaan korvaa niitä näkökulmia, jotka keskustelemalla on mahdollista saada.

Alalla jo toimivien ammattilaisten ja työnantajien kokemukset ovat erityisen arvokkaita.

Jos esimerkiksi löydät yrityksen tai yhdistyksen, jossa haluaisit tehdä töitä, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja kysellä lisää. Jos taas tapaa jollakin itseä kiinnostavalla alalla työtä tekevän ihmisen, voi kysäistä, kuinka hän on päätynyt juuri tälle alalle.

Kysymättä voi olla mahdotonta edes tietää, mitä kaikkea maailmassa oikeastaan on mahdollista tehdä ja minkälaisia polkuja eri ammatteihin päädytään. Ihmiset harvoin pahastuvat, jos olet kiinnostunut siitä, mitä he tekevät. Pahinta, mitä voi tapahtua, on, ettei kalenterista löydy nyt aikaa jutella lisää.

Kokemuksia eri aloilla työskentelystä löytyy myös verkosta, esimerkiksi sosiaalisen median ryhmistä tai Ammattinetistä.

Kokonaan muille ihmisille alavalintaan liittyviä päätöksiä ei kuitenkaan voi ulkoistaa.

3. Tutustu vaihtoehtoihin

Konkreettisten vaihtoehtojen pohtiminen kannattaa useimmiten aloittaa oman alan sisältä. Onko nykyistä työtä mahdollista muokata vastaamaan omia arvoja ja toiveita? Entä onko nykyisen koulutuksen ja osaamisen pohjalta mahdollista suunnata mihinkään, mikä vastaisi niitä paremmin?

Seuraavaksi harkintaan kannattaa ottaa erilaiset kurssit ja täydennyskoulutukset. Edelleen opiskeleva taas voi pyrkiä muokkaamaan tutkintoaan sivuaineilla, jos oman alan opintosuunnitelma sen sallii. Aina alanvaihto ei edellytä kokonaan uuden tutkinnon opiskelemista.

On toki myös yksittäisiä aloja, joilla laki säätelee tarkat pohjakoulutusvaatimukset – esimerkiksi psykologin nimikettä saa Suomessa käyttää vain psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö.

Suurin osa työpaikoista ei kuitenkaan ole tällaisia, vaan työtä on mahdollista tehdä hyvin erilaisista taustoista ja koulutuksista käsin. Pelkästään työpaikkailmoituksia tuijottelemalla juuttuu helposti käsitykseen, että vain tietynlainen tyyppi tietyllä koulutuksella kelpaa.

Mikäli nykyistä työtä ei ole mahdollista muokata, oman alan sisältä ei löydy hyviä vaihtoehtoja eikä täydennyskoulutus riitä, voi olla aika lähteä kokonaan uudelle uralle.

Vaihtoehtoja kartoittaessa ei kannata olla turhan nirso vaan tutustua ensin rohkeasti erilaisiin ammatteihin ja koulutuksiin.

Lähtötilanteessa meillä ei usein ole edes tietoa kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Toisaalta joka ajassa ja kulttuurissa on myös tietyt ammatit, joissa työskentelystä haaveillaan enemmän kuin muista.

Taustalla on esimerkiksi erilaisia sosiaalisia arvostuksia, jotka näkyvät usein muun muassa siinä, miten vaikeaa alalle on päästä opiskelemaan. En sano, ettei näille aloille pitäisi hakeutua, vaan että kannattaa miettiä tarkkaan, mihin oma kiinnostus ja käsitys alasta perustuu – ja tehdä tässäkin tapauksessa mieluummin tietoisia päätöksiä.

Jos aiemmat pohdinnat unelma-alasta ovat usein perustuneet enemmän tai vähemmän haaveiluun, tässä kohtaa kannattaa alkaa ottaa selvää myös työn realiteeteista.

Työ, joka vastaa täysin omia arvoja, saattaakin edellyttää vaikkapa vuorotyön tekemistä tai yrittäjyyttä, johon itse ei ole valmis. Myös työllistymisnäkymät, palkkaus tai työskentely-ympäristö ovat monelle tärkeitä seikkoja. Jos työhön vaaditaan koulutus, sen pituus tai siihen pääsemisen helppous saattavat painaa vaakakupissa.

Osalla alanvaihtoon kytkeytyy vahvasti ajatus siitä, että on aiemmin elämässä tehnyt ammatinvalintaan liittyviä päätöksiä liian heppoisin tiedoin tai uskomatta tarpeeksi omiin kykyihinsä. Jos kokee ajautuneensa itselleen sopimattomaan työhön, tästä on toki hyvä tulla tietoiseksi, jotta voi tehdä jatkossa tietoisia päätöksiä.

Suunta kannattaa silti ottaa eteenpäin sen sijaan, että liikaa harmittelisi jo tehtyjä ratkaisuita. Se on suurimmaksi osaksi hukattua energiaa. Joskus tarvitsemme juuri ne harharetket, jotka teimme, jotta tulevaisuuden suunta ja omat mahdollisuutemme kirkastuvat.

Päätöksiä tehdessä on hyvä myös muistaa, että kenelläkään ei ole koskaan hallussaan sataprosenttista tietoa siitä, mitä tulevaisuus tuo. Ala, jolla tällä hetkellä on hyvä palkka ja työllisyysnäkymät, voikin tulevaisuudessa kadota kokonaan esimerkiksi tekoälyn korvaamana.

Kun on ensin tutkiskellut itseään riittävästi, jotta pystyy rajaamaan itseään kiinnostavat vaihtoehdot vaikkapa kahteen tai kolmeen, kannattaa niihin kuitenkin pyrkiä tutustumaan keinolla tai toisella. Sellaisia ovat esimerkiksi työkokeilut, vapaaehtoistyö, tai kevytyrittäjyys. Edelleen myös alalla olevien ihmisten kokemukset ovat arvokkaita.

Avoin yliopisto, avoin amk ja erilaiset verkkokurssit taas ovat erinomainen tapa saada tuntumaa eri alojen korkeakouluopintoihin. Opintoja on tarjolla lähes kaikista mahdollisista aineista ohjelmoinnista psykologiaan. Parhaimmillaan opinnot voi jopa hyväksilukea osaksi tulevaa tutkintoa.

Jos avoimen opinnot kiinnostavat, lue myös: Opiskelu avoimessa – mitä ja kenelle?

Jos verkko-opiskelu kiinnostaa, lue myös: Kannattaako MOOC-opiskelu?

4. Laadi suunnitelma

Itsetutkiskelu, vaihtoehtojen rajaaminen ja niihin tutustuminen auttavat kaikki pohdinnan polulla eteenpäin. Muutos jää kuitenkin helposti toteuttamatta ilman konkreettista suunnitelmaa.

Siis – mitä seuraavaksi? Lähdenkö kirjoittamaan työhakemuksia, ilmoittaudunko avoimeen yliopistoon vai alanko valmistautua valintakokeisiin?

Jos tässä vaiheessa vielä epäilyttää, ei kannata paahtaa eteenpäin kaasu pohjassa vaan pysähtyä kuuntelemaan, mistä oman mielen soraäänet oikein kumpuavat.

Alan vaihtaminen on usein pitkä prosessi. Vaikka kuinka haluaisi olla jo perillä ja tehdä unelmatyötään heti huomenna, täytyy myös miettiä, onko valmis sitoutumaan perille pääsemiseen vaadittuun työhön.

Mitä pidempää urakointia omaan unelmatyöhön pääseminen vaatii, sitä tärkeämpää on tarkastella omaa motivaatiotaan myös itse matkaan. Jos haluaa työskennellä lääkärinä, mutta pääsykokeeseen urakointi tai pitkät opinnot eivät kiinnosta yhtään, edessä voi olla melkoinen taistelu itsensä kanssa.

Jos vaihto tapahtuu oman alan sisällä, edessä voi silti olla epävarmuutta työn hakemisen muodossa ja sitten opettelua uuteen työhön.

Asennetta, innostusta ja sisäistä motivaatiota on kuitenkin mahdollista myös kehittää.

Lue lisää innostuksesta ja sisäisestä motivaatiosta: Mistä saa lisää innostusta?

Suunnitelmaa tehdessä täytyy ottaa huomioon myös muu elämäntilanne sekä ajan riittävyys. Näiden suhteen kannattaa usein olla ennemminkin hiukan pessimistinen kuin yltiöoptimistinen. Kun oman ajan riittävyyden arvioi vähän alakanttiin, aikaa jää myös vapaa-ajalle ja palautumiselle.

Lue lisää tavoitteiden asettamisesta: Hyvän tavoitteen anatomia

Lue lisää opiskelusta työn ohessa: Opiskelisinko työn ohessa?

Joskus mieli jarruttelee alanvaihtohaaveita hyvästä syystä. Voi esimerkiksi olla, että uupumus nykyisessä työssä on saanut näkemään koko oman alan kyynisin silmin. Alan vaihtaminen voi silloin tuntua houkuttelevalta ratkaisulta, vaikka tosiasiassa omankin työn olosuhteita voisi olla mahdollista muuttaa sellaisiksi, että työssä jaksaa paremmin.

Joskus ratkaisu tosiaan löytyy vain työpaikkaa tai koko alaa vaihtamalla. Mutta jos alanvaihto tuntuu pakoreitiltä, on hyvä pysähtyä pohtimaan hetkeksi, mistä se johtuu. Juttutuokio ammattilaisen kanssa saattaa jälleen selkiyttää ajatuksia.

Rohkeutta ja menestystä valitsemallasi tielle!

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s