Opiskelu avoimessa – mitä ja kenelle?

Siintävätkö suunnitelmissa korkeakouluopinnot, mutta oikea ala on vielä hiukan hakusessa? VAI oletko jo löytänyt oman tulevaisuuden alasi, mutta opiskelupaikka puuttuu? VAI haluaisitko opiskella ihan vain omaksi iloksesi ja aivosolujen jumppaamiseksi?

Jos vastaus mihin tahansa näistä kysymyksistä oli kyllä, opiskelu avoimessa voi olla oivallinen vaihtoehto.

(Huomio huomio: avoimia opintoja tarjoavat yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakoulut. Mutta jotta ei menisi kieli solmuun, puhun tässä postauksessa avoimista opinnoista ja viittaan sillä sekä avoimeen yliopistoon että avoimeen ammattikorkeaan.)

Ensimmäiset omat avoimen opintoni aloitin pari vuotta valmistumisen jälkeen. (Maisterin paperit käteen saatuani toki vannoin, että päivääkään en yliopistossa enää opiskele, mutta arvaahan sen, miten tällaisten lupausten kanssa käy.)

Lukiovuosien haave kirjallisuuden opinnoista oli jäänyt kummittelemaan sen verran pahasti, että päädyin lopulta suorittamaan kotimaisen kirjallisuuden perusopintokokonaisuuden Helsingin avoimessa yliopistossa. Kyse oli kesäopinnoista, joista osa suoritettiin luentojen ja esseen yhdistelmällä ja osa puolestaan itsenäisinä kirjatentteinä.

Aluksi opintojen kirjavuori hirvitti, mutta kesäaikaan olikin yllättävän leppoisaa lueskella niin 1900-luvun alun runoutta kuin kahlata nykyromaaneja. Jäin sen verran pahasti koukkuun, että olisin halunnut jatkaa opintoja vielä eteenpäin – vahinko, ettei niitä ollut avoimen kautta enempää tarjolla. Myöhemmin olen kuitenkin opiskellut muiden alojen yksittäisiä kursseja, muun muassa IT:tä ja luovaa kirjoittamista.

Kahtena viime vuonna avoimen opinnot ovat kuitenkin tulleet tutuiksi myös hieman toisesta näkövinkkelistä. Ohjaan nimittäin työväenopistossa psykologian perusopintoryhmää. Tämä on hieman toisenlainen tapa suorittaa avoimen opintoja, sillä vaikka opintosisällöt tuottaa yliopisto, opiskelu tapahtuu työväenopiston tiloissa. Minun roolinikaan ei ole luennoida, vaan tukea, kannustaa ja tehdä asioita ymmärrettäviksi. Siis eräänlainen rautalangasta vääntäjä. 😉

Tähän postaukseen olen koonnut joitain yleisimpiä kysymyksiä avoimen opinnoista ja vastauksia niihin.

Mitä se maksaa?

Avoimen kautta voi suorittaa sekä yksittäisiä kursseja että opintokokonaisuuksia. Yksittäisen kurssin hinta on tavallisesti 75 euroa. Jos ilmoittautuu kerralla suorittamaan opintokokonaisuutta, voi yksittäisen kurssin hinta muodostua joissain oppilaitoksissa hieman halvemmaksi.

Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, riittääkö motivaatio ja aika varmasti kokonaisen opintokokonaisuuden suorittamiseen. Jos olet yhtään epävarma asiasta, ja etenkin, jos kyse on ensimmäisistä avoimen opinnoistasi, voi olla viisainta aloittaa yhdestä kurssista.

Joitain opintoja voi suorittaa avoimessa jopa täysin ilmaiseksi! Tällä hetkellä suomalaiset yliopistot tarjoavat mahdollisuutta suorittaa esimerkiksi maksuttomia DEFA-opintoja. Tarkoitus on houkutella lisää motivoituneita opiskelijoita IT-aloille. Olen itsekin suorittanut pari DEFA-kurssia, toisen kokonaan verkossa yksinopiskeluna ja toisen etäopintoina, joihin kuului myös ryhmätyöskentelyä.

Miten avoimen opinnot eroavat oikeista korkeakouluopinnoista?

Eivätpä oikeastaan mitenkään! Avoimien opintojen sisältö on suurimmaksi osaksi sama kuin niillä opiskelijoilla, jotka ovat tulleet opiskelemaan haun kautta. Osa päätoimisista opiskelijoista saattaa jopa istua samoilla avoimen kursseilla.

Avoimessa, kuten päätoimisissa opinnoissakin, opiskellaan niin luennoilla kuin verkossa, tehdään oppimistehtäviä kuten esseitä, oppimispäiväkirjoja ja ryhmätöitä, ja käydään tenteissä. Osa kursseista on mahdollista suorittaa kokonaan etänä, osa vaatii läsnäoloa.

Kannattaakin lähinnä miettiä, sopiiko sinulle paremmin kurssi, jolla on kontaktiopetusta ja tiukka ennalta määritelty aikataulu, vai sellainen, jolla voi opiskella itsenäisesti omaan tahtiin.

Kaikkia opintoja ei ole mahdollista suorittaa avoimen kautta kontaktiopetuksena. Sen sijaan monilla suosituimmilla aloilla voi itsenäiseen opiskeluun saada tukea työväenopistojen organisoimista opintoryhmistä.

Yliopisto-opinnoista tarjolla on yleensä ainakin perusopinnot, jotka vastaavat suurin piirtein 1. vuoden pääaineen opintoja. Osalla aloista on mahdollista edetä perusopintojen jälkeen aineopintoihin, jotka vastaavat toisen ja osin kolmannen vuoden opintoja.

Paljonko kursseille osallistuminen vie aikaa?

Tämä on tärkeä kysymys, joka jokaisen opintoja suunnittelevan kannattaa itselleen esittää.

Jotain suuntaviivoja sille, paljonko aikaa avoimessa opiskelu vie, saa jo vilkaisemalla tarjolla olevia opintopisteitä. 1 opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin puurtamista, eli 5 opintopisteen kurssi voi haukata aikaasi 135 työtuntia.

Täytyy toki muistaa, että asiaan vaikuttavat myös muun muassa yksittäisen opiskelijan lähtötaso ja opiskelutaidot, eli ihan näin suoraviivaista tämä ei ole. Silti työmääriä on parempi arvioida hieman ylä- kuin alakanttiin.

Lisää vinkkejä opintojen suunnitteluun ja aikatauluttamiseen voi saada aiemmista bloggauksistani Hyvän tavoitteen anatomia ja Opiskelisinko työn ohessa?

Mistä tiedän, riittävätkö omat pohjatiedot opinnoissa menestymiseen?

Lue ennen ilmoittautumista ainakin kurssikuvaus huolella ja etsi sieltä tieto, minkälaiset pohjataidot kurssille tarvitaan. Usein kurssikuvauksessa kerrotaan, onko kyse peruskurssista vai edistyneemmästä kurssista, jolla on esitietovaatimuksena esimerkiksi aikaisempia korkeakouluopintoja aiheesta.

Huomaathan, että vaikka kurssin nimi olisi ”tähtitieteen perusteet”, kyse on silti yliopisto- tai amk-tason perusteista. Jos siis lähdet ihan peruskoulupohjalta esimerkiksi kemiaa opiskelemaan, hyvä ensimmäinen askel saattaa avoimen yliopiston sijaan olla iltalukio.

Yksi hyvä tapa tarkistaa, minkälaista osaamista kurssilla odotetaan, on tutustua mahdolliseen kurssikirjallisuuteen jo ennen ilmoittautumista. Tässä vaiheessa tulee selvitettyä sekin, minkä kielistä materiaalia kurssilla opiskellaan.

Jos et ole edelleenkään varma, sopiiko kurssi sinulle, kysy asiasta kurssin järjestäjältä.

Onko avoimen opinnoista hyötyä, jos myöhemmin pääsen sisään opiskelemaan samaa alaa?

Avoimessa suoritetut opinnot saa yleensä hyväksiluettua osaksi tutkintoa, jos myöhemmin pääsee sisälle opiskelemaan alaa.

Esimerkiksi psykologian opinnoista haaveileva voi mainiosti suorittaa perus- ja aineopinnot avoimessa jo ennen yliopiston ovien avautumista. Opiskelupaikan saatuaan hän voi hyväksilukea opinnot osaksi tutkintoaan ja sitten täydentää niitä siltä osin, kuin on tarvetta.

Ylipäänsä avoimessa opiskelusta voit saada vahvistusta omiin tulevaisuudenhaaveisiin – tai huomata ajoissa, ettei ala olekaan oma juttu.

Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?

Jos olet parhaillasi työttömänä, kannattaa omasta TE-toimistosta kysellä, miten mahdollinen opiskelu vaikuttaa työttömyysturvaan. Täysipäiväiseksi katsottu opiskelu saattaa viedä tuet, mutta jos etenemisesi on tarpeeksi verkkaista, jotta se katsotaan osa-aikaiseksi opiskeluksi, ei tälle yleensä ole estettä. Asia on kuitenkin aina hyvä selvittää, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä.

Yliopistokirjastoihin voi kuka vain hankkia kortin, joten avoimen yliopiston opiskelijankin kannattaa hyödyntää niiden palveluita, jos sattuu asumaan lähistöllä. Yliopistokirjastoista on näppärää lainata esimerkiksi kurssikirjallisuutta ja lukea alan lehtiä. Ja saahan opiskelijoita kuhisevasta ympäristöstä ylipäänsäkin hyvän fiiliksen opiskeluun.

Lopuksi

Avoimessa opiskeleminen on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Siitä voi saada itselleen niin mahtavan harrastuksen kuin pohjaa tuleviin opintoihin.

Aina ja kaikkiin tilanteisiin avoimet opinnot eivät tietenkään ole se oikea ratkaisu. Joskus pohjalle voi ensin tarvita kertauskursseja tai lukio-opintoja. Joskus opiskelu ja muu elämäntilanne eivät taas yksinkertaisesti ole sulautettavissa yhteen. Silloin kannattaa harkita vaikka MOOC-kursseja tai muuta omatahtista opiskelua.

Moni bloggaaja on jakanut omia kokemuksiaan avoimen opinnoista, esimerkiksi täällä ja täällä.

Oletko itse opiskellut avoimessa tai suunnitellut avoimia opintoja? Jäikö jokin sinua mietityttävä asia tässä postauksessa käsittelemättä? Voit kertoa sen kommenteissa. 🙂

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s