Opiskelisinko työn ohessa?

Opiskeleminen työn ohessa voi houkuttaa monestakin syystä. Opiskelun tavoitteena voi olla uralla eteneminen tai alanvaihto. Toisaalta opiskelu voi olla myös hieno harrastus ja tapa pitää mieli virkeänä.

Kaikille ja kaikissa elämäntilanteissa täysipäiväinen opiskelu ei ole ylipäänsä mahdollista. Syyt ovat usein taloudellisia. Myös yhä useampi päätoiminen korkeakouluopiskelija käy töissä opintojensa ohella. Vastaavasti moni töissäkäyvä päätyy yhdistämään opiskelun ja työn, kuten tekemään tutkinnon monimuotona tai opiskelemaan iltalukiossa tai avoimessa yliopistossa.

Itse opiskelen työn ohessa sekä huvin vuoksi että ammatillisen kehityksen vuoksi. Opintoja olen haalinut muun muassa avoimen yliopiston kautta sekä suorittanut verkossa ulkomaisten yliopistojen MOOCeja.

Työssäni aikuisopiskelijoiden parissa olen huomannut, että opiskelu työn ohessa voi olla parhaimmillaan hyvinkin antoisaa, kunhan muistaa ennakoida muutamat sudenkuopat. Tässä postauksessa käsittelen joitakin seikkoja, joita työn ohessa opiskelua harkitsevan kannattaa ottaa huomioon.

1. Suunnittele ajankäyttösi

Työn ohessa opiskelemisen tärkein edellytys on, että sinulla on realistinen käsitys siitä, paljonko opiskelu tulee todella vaatimaan aikaasi ja mistä tuon ajan nipistät. Opiskelu ei ole pelkkää oppitunnilla istumista, vaan aikaa pitäisi usein varata myös lukemiseen, kirjoittamiseen ja ryhmätöihin.

Kekseliäs ihminen voi toki hoksata erilaisia tapoja luovia opiskelun, työn ja muun elämän vaatimusten välillä. Opetusvideoita voi katsoa juna- ja bussimatkoilla ja tenttikirjoja kuunnella äänikirjoina vaikka iltakävelyllä. Opiskelutehtävät voi myös yrittää yhdistää johonkin töissä parhaillaan pohtimaansa ilmiöön tai ongelmaan ja lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Silti myös uusien asioiden sulattelu ja omaksuminen vaatii aikaa. Uuden asian oppiminen ei tapahdu hetkessä. Lisäksi tunteja pitäisi jäädä vielä palautumiselle ja levolle. Vuorokauden 24 tuntia eivät tule muuttumaan kolmeksikymmeneksi, vaikka huomenna olisi tehtävän deadline.

Ole siis luova mutta myös realistinen, kun mietit, mistä aikaa irrottaisi opiskelulle.

Jos esimerkiksi tekee vuorotöitä tai runsaasti työmatkoja, kannattaa ne ottaa huomioon myös opiskelurytmin suunnittelemisessa. Raivaa jo etukäteen opiskelulle aikaa kalenteristasi – ja harkitse mahdollisuuksien mukaan sellaisia opintoja, jotka on mahdollista suorittaa omatahtisesti.

Sekin kannattaa miettiä tarkkaan, onko ylipäänsä tarvetta kokonaisen tutkinnon suorittamiselle, vai riittäisikö muutama harkittu täsmäkurssi kehittämään osaamista haluttuun suuntaan. Yhden kurssin suorittaminen voi myös olla matalan kynnyksen keino kokeilla, miten opiskelun ja työn yhteen sovittaminen onnistuu.

2. Teroita opiskelutekniikkaasi

Parhaiten opiskelu sujuu, kun tekniikka on kunnossa. Eihän salillekaan yleensä lähdetä polkemaan rikkinäisellä kuntopyörällä.

Opiskelutaidot ovat kuitenkin saattaneet päästä ruostumaan, jos edellisistä opinnoista on kulunut pitkä aika. Toisaalta moni on saattanut luistella koko koulu-uransa läpi hiukan vajavaisilla opiskelutaidoilla, kuten opettelemalla asiat ulkoa. Myös tieteellinen tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa parhaista opiskelutekniikoista ja tavoista hyödyntää niitä.

Tutkimuksissa erittäin tehokkaiksi todettu opiskelutekniikka on muun muassa opiskeltavan asian opettaminen jollekulle toiselle. Jos siis haluat oppia jotakin, eläydy hetkeksi opettajan rooliin ja mieti, miten esittäisit asian siihen perehtymättömälle. Tehottomaksi yleisyydestään huolimatta taas on useissa tutkimuksissa todistettu saman sisällön lukeminen tai katsominen monta kertaa peräjälkeen.

Etenkin alkuvaiheessa opiskelua on usein tarpeen harjoitella myös erilaisia opiskelun ’metataitoja’. Korkeakouluopinnoissa sellaisia ovat esimerkiksi esimerkiksi akateeminen kirjoittaminen lähdeviittauksineen tai kielitaito, jota vaaditaan englanninkielisten opetusmateriaalien lukemisessa. Ammattiin valmistavissa opinnoissa ’metataidot’ voivat liittyä myös esimerkiksi työn turvallisuusohjeisiin tai vaikkapa työvälineiden käsittelyyn. Nykyään opiskelussa vaaditaan melkein poikkeuksetta myös jonkin verran tietokoneenkäyttöätaitoa, kuten Moodlen kaltaisten oppimisalustojen omaksumista.

Liikaa uusien taitojen omaksumista ei kannata pelästyä, eikä tehdä niistä estettä opiskelun aloittamiselle. Tärkeintä on, että näidenkin taitojen opettelulle muistaa varaa riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä. Ryhmässä opiskelemisessa parasta on usein se, että näitäkin asioita saa ihmetellä yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

3. Selvitä tavoitteesi

Koska opiskelu työn ohessa voi vaatia paljon suunnittelua ja uhrauksia muilla elämänalueilla, on aivan erityisen tärkeää selvittää itselleen, mitä opiskelun tavoitteet ovat. Luultavasti sinulla on mielessä jokin laajempi, pitkän aikavälin tavoite, kuten ”valmistua maisteriksi” tai ”hyödyntää oppimaani työssäni” tai ”pitää mieleni virkeänä oppimalla jatkuvasti uutta”. Tämä pitkän aikavälin tavoite onkin hyvä palauttaa mieleen aika ajoin ja etenkin sillon, kun opiskelu syystä tai toisesta takkuaa.

Pitkän aikavälin tavoitteella on tapana unohtua, kun juutumme yksittäisiin virheisiin tai pettymyksiin. Odotettua heikompi arvosana tentissä saattaa harmittaa, mutta sillä ei luultavasti ole mitään merkitystä laajemman tavoitteen kannalta. Sama pätee myös siihen, jos opiskelu etenee toivottua hitaammin tai jotakin aihetta ei mielestään ole ehtinyt täydellisesti omaksua ennen seuraavaan siirtymistä.

Pitkän aikavälin tavoitteen lisäksi tarvitaan myös lyhyen aikavälin tavoitteita. Ne ovat niitä askelmia, joita pitkin kaukaista tavoitetta kohti edetään. Jos tavoitteena on oppia ohjelmoimaan niin hyvin, että voi hyödyntää osaamistaan työssään, mielessä kannattaa aina olla myös jokin välitavoite, kuten: ”osaan ohjelmoida ensimmäisen hello world -ohjelmani” tai ”pääsen läpi johdantokurssin välikokeesta”.

Tavoitteet voivat olla kuukausi-, viikko- tai jopa päiväkohtaisia. Hyvä tavoite on esimerkiksi ”luen tänään kaksi tuntia tenttikirjaa”, koska pystyt jälkikäteen arvioimaan, oletko todella käyttänyt kaksi tuntia juuri tenttiin lukemiseen. Huonompi tavoite olisi esimerkiksi ”kirjoitan täydellisen esseen”, koska täydellisyys on heikosti määriteltävissä ja mitattavissa.

Lue myös: Hyvän tavoitteen anatomia

Lopuksi

Nykytiedon valossa ikä ei ole este oppimiselle, vaikka voikin jonkin verran vaikuttaa siihen, missä taidoissa olemme vahvimmillamme. Kyky tunnistaa muiden ihmisten tunteita saavuttaa huippunsa 40 ja 60 ikävuoden välillä, kielelliset taidot taas vasta 60 ikävuoden jälkeen! Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneet ihmiset muistavat parhaiten heitä itseään kiinnostavia asioita. Ei siis kannata liikaa murehtia niitä kykyjä, jotka ovat jo alkaneet heikentyä, sillä jokaisessa ikävaiheessa osa kyvyistämme on vasta puhkeamassa kukkaan.

Opiskelu työn ohessa voi parhaimmillaan olla hyvin palkitsevaa. Onnistumista opinnoissa siivittävät selkeät tavoitteet, hyvien opiskelutaitojen kehittäminen sekä ajankäytön realistinen suunnittelu ja ennakoiminen.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s